Oletko tietoinen siitä, mitä kehossasi tapahtuu? Hektisen elämän keskellä helposti unohtaa miltä eläminen tuntuu. Saatamme olla erilaisten lihaskireyksien tai psyykkisten jännitystilojen peitossa ja hoidamme niistä syntyviä kipuja vain lääkkeillä, jolloin ongelman syy ei poistu, se vain peittyy.

Psyykkinen hyvinvointi on laaja, koko elämän kattava käsite. Miten esimerkiksi miellämme oman elämämme ja vaikutusmahdollisuutemme. Henkistä hyvinvointia edesauttaa hyvä itsetunto: itsensä hyväksyminen sellaisena kuin on, muiden arvostaminen, vastoinkäymisten sietäminen, kyky säädellä tunteita ja kyky tehdä omaa elämää koskevia valintoja.

Psyykkistä pahoinvointia voisi ajatella kehon hälytystilana, stressinä, joka alkaa yleensä psyykkisenä ja jatkuessaan muuttuu myös fyysiseksi kiihtymystilaksi. Stressi on sinänsä luonnollinen reaktio kehossa. Se lisääntyy haitallisiin mittoihin, jos ihminen kokee liian suuren epäsuhdan omien voimavarojensa sekä ympäristön vaatimusten välillä. Stressin vaikutus elimistöön on hyvin kokonaisvaltainen, sillä sen säätelystä vastaa aivojen limbinen järjestelmä sekä hypotalamus. Ne säätelevät meissä muun muassa sydän- ja verenkiertoelimistöä, lämpö- ja nestetasapainoa, ruokahalua, hormonitoimintaa, vireystilaa, unta, jännittyneisyyttä, aktiivisuutta ja jopa tapaamme ajatella.

Läheiset ihmiset ja yhteisöt, joihin kuulumme, vaikuttavat hyvinvointiimme. Minkälaisessa ilmapiirissä elän juuri nyt? Vuorovaikutus- ja tunnetaidot ovat globaali kieli ihmisten välillä. Toisen kunnioittaminen, empatiakyky ja kuinka ilmaisemme asiamme vaikuttavat vuorovaikutukseen. Ihmissuhteet ovat tärkeä voimavara vahvistamassa hyvinvointia ja elämäniloa. On arvokasta kokea olevansa tärkeä muille. Ihmissuhteista kannattaa pitää huolta kiireenkin keskellä.

Henkinen hyvinvointi koostuu myös mielekkäästä tekemisestä. Se voi olla työ tai harrastus, jossa voi toteuttaa itseään ja kokea onnistumisen tunteita. Henkistä hyvinvointia edistävät oman elämänhallinnan lisäksi terveelliset elämäntavat: riittävä liikunta ja lepo, itselle sopiva ravinto ja onnellinen elämänasenne.

Kirsi Heikinheimo

psykoterapeutti, työnohjaaja, mentaalivalmentaja

Onko jaksaminen jäänyt arjen jalkoihin?

Uupumus uhkaa monia ihmisiä tämän päivän työelämässä. Suuret työpaineet ja krooninen kiire ovat monen työntekijän arkipäivää. Ihmisten henkisestä hyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta onkin tullut merkittävä keskustelun aihe monilla työpaikoilla. Työuupumuksen syntyä edeltää yleensä pitkään jatkunut työstressi, joka koettelee sekä psyykkisiä että fyysisiä voimavaroja. Riskiä uupua lisää suuresti, jos työpaineiden lisäksi joutuu samanaikaisesti kokemaan kriisejä henkilökohtaisen elämän tärkeillä osa-alueilla.  

Kielteiset tunteet kuten stressi, ahdistuneisuus, vihaisuus ja masennus vaikuttavat haitallisesti myös immuunipuolustukseen heikentämällä valkosolujen toimintaa. Joka viides suomalainen sairastuu vakavaan, hoitoa tarvitsevaan masennukseen. Vaativassa elämänvaiheessa eläminen, haastaa pitämään huolta oman elämän tasapainosta. Oppimalla, miten voimme vaikuttaa jaksamiseemme ja mielialoihimme, voimme vahvistaa taitojamme pysyä toimintakykyisinä.  

Tunteet itsessään eivät ole hyviä tai huonoja, ne ovat tunteita. Olemme usein oppineet, että on luvallista olla vihainen, mutta ei saa lyödä. Kuinka moni on oppinut, miten tunteen voi turvallisesti purkaa? Mikäli emme opi turvallisia keinoja purkaa tunteitamme, ne joko räiskitään ulos sattumanvaraisesti tai yritetään koteloida sisällemme hiljalleen paisuvaan painekattilaan. Itsetuntemus ja taito ratkaista ristiriitoja auttavat ehkäisemään työuupumusta. Tärkeintä on tunnistaa riittävän ajoissa työstressin ja uhkaavan uupumisen oireet itsessään - Sinulla on lupa pitää huolta itsestäsi!  

Ohjatussa vertaisryhmässä on mahdollisuus opiskella masennusta ennaltaehkäiseviä itsehoitokeinoja. Suljettu ryhmä kokoontuu perjantaisin yhdeksän kertaa ja siihen mahtuu 4 - 6 osallistujaa. Ryhmään osallistujat haastatellaan.

Lisätietoja antaa depressioryhmän ohjaaja, pari-, perhe- ja seksuaalipsykoterapeutti Kirsi Heikinheimo.

                         canelican@luukku.com gsm: 040 701 9795 www.canelican.com