Psykoterapeutti
Pari- ja perheterapeutti
Seksuaaliterapeutti
Uusperheneuvoja
Työnohjaaja
Mentaalivalmentaja
Ajanvaraus:
kirsi.heikinheimo@supli.fi
Oletko tietoinen siitä, mitä kehossasi tapahtuu? Hektisen elämän keskellä
helposti unohtaa miltä eläminen tuntuu. Saatamme olla erilaisten
lihaskireyksien tai psyykkisten jännitystilojen peitossa ja hoidamme niistä
syntyviä kipuja vain lääkkeillä, jolloin ongelman syy ei poistu, se vain
peittyy.
Psyykkinen hyvinvointi on laaja, koko elämän kattava käsite. Miten
esimerkiksi miellämme oman elämämme ja vaikutusmahdollisuutemme. Henkistä
hyvinvointia edesauttaa hyvä itsetunto: itsensä hyväksyminen sellaisena kuin
on, muiden arvostaminen, vastoinkäymisten sietäminen, kyky säädellä tunteita ja
kyky tehdä omaa elämää koskevia valintoja.
Psyykkistä pahoinvointia voisi ajatella kehon hälytystilana, stressinä,
joka alkaa yleensä psyykkisenä ja jatkuessaan muuttuu myös fyysiseksi
kiihtymystilaksi. Stressi on sinänsä luonnollinen reaktio kehossa. Se lisääntyy
haitallisiin mittoihin, jos ihminen kokee liian suuren epäsuhdan omien
voimavarojensa sekä ympäristön vaatimusten välillä. Stressin vaikutus
elimistöön on hyvin kokonaisvaltainen, sillä sen säätelystä vastaa aivojen
limbinen järjestelmä sekä hypotalamus. Ne säätelevät meissä muun muassa sydän-
ja verenkiertoelimistöä, lämpö- ja nestetasapainoa, ruokahalua,
hormonitoimintaa, vireystilaa, unta, jännittyneisyyttä, aktiivisuutta ja jopa
tapaamme ajatella.
Läheiset ihmiset ja yhteisöt, joihin kuulumme, vaikuttavat hyvinvointiimme.
Minkälaisessa ilmapiirissä elän juuri nyt? Vuorovaikutus- ja tunnetaidot ovat
globaali kieli ihmisten välillä. Toisen kunnioittaminen, empatiakyky ja kuinka
ilmaisemme asiamme vaikuttavat vuorovaikutukseen. Ihmissuhteet ovat tärkeä
voimavara vahvistamassa hyvinvointia ja elämäniloa. On arvokasta kokea olevansa
tärkeä muille. Ihmissuhteista kannattaa pitää huolta kiireenkin keskellä.
Henkinen hyvinvointi koostuu myös mielekkäästä tekemisestä. Se voi olla työ
tai harrastus, jossa voi toteuttaa itseään ja kokea onnistumisen tunteita.
Henkistä hyvinvointia edistävät oman elämänhallinnan lisäksi terveelliset
elämäntavat: riittävä liikunta ja lepo, itselle sopiva ravinto ja onnellinen
elämänasenne.
Kirsi Heikinheimo
psykoterapeutti, työnohjaaja, mentaalivalmentaja
Kuvateksti
Onko jaksaminen jäänyt arjen jalkoihin?
Uupumus uhkaa monia ihmisiä tämän päivän
työelämässä. Suuret työpaineet ja krooninen kiire ovat monen työntekijän
arkipäivää. Ihmisten henkisestä hyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta onkin
tullut merkittävä keskustelun aihe monilla työpaikoilla. Työuupumuksen syntyä
edeltää yleensä pitkään jatkunut työstressi, joka koettelee sekä psyykkisiä
että fyysisiä voimavaroja. Riskiä uupua lisää suuresti, jos työpaineiden
lisäksi joutuu samanaikaisesti kokemaan kriisejä henkilökohtaisen elämän
tärkeillä osa-alueilla.
Kielteiset tunteet kuten stressi, ahdistuneisuus,
vihaisuus ja masennus vaikuttavat haitallisesti myös immuunipuolustukseen
heikentämällä valkosolujen toimintaa. Joka viides suomalainen sairastuu
vakavaan, hoitoa tarvitsevaan masennukseen. Vaativassa elämänvaiheessa
eläminen, haastaa pitämään huolta oman elämän tasapainosta. Oppimalla, miten
voimme vaikuttaa jaksamiseemme ja mielialoihimme, voimme vahvistaa taitojamme
pysyä toimintakykyisinä.
Tunteet itsessään eivät ole hyviä tai huonoja, ne ovat tunteita. Olemme usein oppineet, että on luvallista olla vihainen, mutta ei saa lyödä. Kuinka moni on oppinut, miten tunteen voi turvallisesti purkaa? Mikäli emme opi turvallisia keinoja purkaa tunteitamme, ne joko räiskitään ulos sattumanvaraisesti tai yritetään koteloida sisällemme hiljalleen paisuvaan painekattilaan. Itsetuntemus ja taito ratkaista ristiriitoja auttavat ehkäisemään työuupumusta. Tärkeintä on tunnistaa riittävän ajoissa työstressin ja uhkaavan uupumisen oireet itsessään - Sinulla on lupa pitää huolta itsestäsi!
Ohjatussa
vertaisryhmässä on mahdollisuus opiskella masennusta ennaltaehkäiseviä itsehoitokeinoja. Suljettu ryhmä kokoontuu perjantaisin yhdeksän kertaa ja siihen mahtuu 4 - 6
osallistujaa. Ryhmään osallistujat haastatellaan.
Lisätietoja antaa depressioryhmän ohjaaja, pari-, perhe-
ja seksuaalipsykoterapeutti Kirsi Heikinheimo.
canelican@luukku.com
gsm: 040 701 9795 www.canelican.com